Hidden Cottage

Hidden Cottage

maanantai 1. kesäkuuta 2015

Arjen pieniä eroja

Ihan ensimmäiseksi kiitokset taas kaikille teille, jotka olette pistäytyneet blogiani lukemassa!
Tänään ajattelin kertoa sellaisista pienistä arjen eroavaisuuksista, joihin itse olen jo alkanut tottumaan.

Nappasin ensimmäiseksi kuvan meidän keittiöstä ja tiskialtaasta. En viitsinyt alkaa lavastamaan tilannetta ja tiskata, sillä tiskit meillä periaatteessa kuuluu sille joka ei ole laittanut ruokaa. Eilen illalla minä laitoin ruoan, joten paremman puoliskon kuuluisi tiskata. Mutta se meidän tiskijärjestelyistä.
Erilaista Suomeen verrattuna on että lähes aina täällä on tiskiallas ikkunan edessä. On mukava tiskatessa katsella pihalle, mutta ei niin mukavaa se että vettä roiskuu ikkunaan. Me asumme kohtuullisen vanhassa talossa, joten meillä on erikseen kuuma ja kylmä vesihana, uudemmissa saattaa olla jo sekoittajalla oleva hana. Useimmiten täällä on vain yksi tiskiallas huolimatta siitä onko taloudessa tiskikonetta tai ei. Ja ne tiskit.....ne laitetaan altaan vierelle telineeseen valumaan/kuivumaan, josta ne siirretään astiakaappeihin, erillistä kuivauskaappia ei ole. Aika usein tiskit kuivataan pyyheliinalla heti kun ovat hetken olleet valumassa, joten astiapyyhkeitä meidänkin taloudessa on melko monta.


Toinen keittiöstä löytyvä erikoisuus on tämä pistorasia. Aina kun haluaa laittaa ruokaa pitää muistaa kääntää pistorasia on-asentoon. Meillä on sähköhella, parempi puolisko aina välillä kaipaa kaasuhellaa, johon hän on tottunut. Suurimmalla osalla ihmisistä, joilla olen täällä käynyt kylässä on kaasuhella. Maalla asuvilla tuttavillamme oli pihalla isot kaasupullot, taajama-alueella asuville se kaasu tulee verkosta kuten sähkökin.


Itse asiassa kaikki pistorasiat täällä on varustettu on-off kytkimillä. Sinänsä helppoa jos haluaa jostain laitteesta varmasti virrat pois, ei tarvi repiä johtoja irti seinästä. Kuvassa olevaan töpseliin ei kuvaushetkellä mene virta. Niin, nuo töpselit ovat tuollaisia kolmepiikkisiä, meillä onkin jouduttu vaihtamaan töpseleitä mukanani tuomiin sähkölaitteisiin, lähinnä lamppuihin.


Alakerrassa meillä on olohuoneen puolella puulattia ja keittiössä laattalattian näköinen laminaatti, mutta jo portaikosta yläkertaan alkaa se mihin suhtaudun ristiriitaisin tuntein: kokolattiamatto. Täällä on tapana kulkea kengät jalassa sisällä, varsinkin jos mennään johonkin kylään, ei kenkiä oteta pois jalasta. Aika monella on myös alakerrassa, varsinkin olohuoneessa/ruokailuhuoneessa, kokolattiamatto ja minua mietityttää kuinka kamalan likaisia ne ovat ja varsinkin sitä pölyn määrää mitä ne keräävät. Itse yritän saada meidän kotia julistettua kengättömäksi alueeksi, mutta se meinaa olla vaikeaa. Onneksi vieraat harvemmin käyvät yläkerrassa.


Yläkerrasta puheen ollen, niin lavuaarissa kuin ammeessakin on erilliset kylmä- ja kuumavesihanat. Tällaisen altaan ääressä on todella kiva, not, pestä kasvoja tai käsiä. Ainoa tapa saada sopiva vesi on laskea vesi altaaseen. Näiden hanojen myötä olen alkanut ymmärtämään täkäläisen tavan käyttää pieniin pesuihin pesulappuja.


Viimeisenä tällä kertaa kerrottakoon kuriositeettina ero tavoista. Olimme tässä eräänä iltana takapihalla ja minulta pääsi vähän äänekkäämpi paukku, mikä minusta oli ihan luontevaa ja sallittuakin kun kerran olimme ulkona. Paremman puoliskon mielestä se oli pahemman luokan virhe ja minun olisi kuulemma pitänyt mennä sisälle kyseistä toimitusta varten, sillä naapurithan saattoivat kuulla, eikä se kuulemma ole naisellista eikä näin ollen lainkaan suotavaa!

7 kommenttia:

Aija kirjoitti...

Minäkin tykkäsin ikkunan edessä olevasta tiskialtaasta, saatoin tiskatessani vilkutella vastapäisen talon tädille, joka oli samoissa hommissa. :-)

Kerran jos toisenkin alkuaikoina ihmettelin, onko imuri rikki, kun se lähde käyntiin, kunnes tajusin, että myös pistorasia pitää laittaa päälle! Portaissa oli kokolattiamatto eikä sitä tietysti voinut imuroida sellaisella pystymallisella imurilla. Niinpä mulla oli napakka harja ja rikkalapio siihen hommaan...

Käykää ostamassa IKEAsta kasa halpoja sisätossuja ja tarjotkaa niitä kaikille vieraille, kyllä ne oppii. Niin meillekin tehtiin, kun Hollannissa asuessamme menimme miehen ranskalaisen kolleegan ja japanilaisen rouvansa luokse kylään: kengät pois ja tossut jalkaan. Meille se oli tietysti ihan tavallinen juttu.

Ja voi nuo kaksi erillistä vesihanaa, ne oli raivostuttavat, varsinkin vessassa. Onko teillä myös oma vedenlämmitin eli kuuma vesi alkaa lämmetä, kun aukaisee hanan: tulee vuorotahtiin kylmää ja tulikuumaa, ei koskaa tasaisen lämmintä.

"Ruumiinkulttuuri" on briteille hankala asia. Muistan, kun perheen äiti saattoi olla yksin alakerrassa keittiössä ja yhtäkkiä sieltä saattoi kuulua "pardon me" eli rouva oli kai röyhtäissyt hiljakseen. Eipä olisi sitäkään kukaan tiennyt ilman tuota ilmoitusta. :-D

Nämä sun jutut on niin kivoja ja tuo mieleen muistoja omilta ajoilta siellä. :-)

Lumiruusu kirjoitti...

Hei Sari ja kiitos kivasta blogi-päivityksestä! Muistan tuon tiskaus systeemin vuodelta 1986 kun olin kuukauden Brightonissa kielikurssilla.Äiti tiskasi ja huuhteli niin ettei aina saanut selvää oliko ne astoat todella kunnolla huuhdeltu kun vaan kerran altaassa (johon oli vesi vaihdettu pesun jälkeen ) ne kerran kävivä. Ainakin laseissa eihan selvästi maistui "Fairy" . Ja muistanpa senkin kun ruuaksi oli ollut lasagnea ja Coka Colaa joka tunnetusi alkaa "nostattamaan) eli syötyäni menin huoneeseemme jä päästin pienen sievän "Burp" tai röyh" ääneen suustani :saksainen huonetoverini sai kauhean kohtauksen kun minulla ei ollut mitään tapoja...naiset eivät ikinä koskaan saa päästää pientä Röyhtiä... :D :D

Sari kirjoitti...

Meillä parempi puolisko aina kun on päästänyt paukun, vaikka oltaisiin kahden, sanoo "sorry" ja röyhtäyksestä tulee yleensä "excuse me". Ja todellakin aivan sama olenko minä kuullut kyseisen tapahtuman vai en. Jotenkin asia tulee näin vielä enemmän esille minun mielestäni, hassua!

Katri kirjoitti...

Kiva kuulla näistä pienistä arjen eroista! Sekä mielenkiintoista että ajatuksia herättävää :)

Katariina Kääpä kirjoitti...

Todella kiva blogi seurata elämääsi siellä Sari :-)

Ja tsiisus nuo kokolattiamatot! Muistan saman kauheuden Amerikasta. Niitä oli kaikkialla paitsi keittiöissä. Ja kengät pidettiin jalassa koko ajan, myös kotona ja vaikkapa sohvalla loikoillessa. Suomalaista, joka hipsutteli sukkasillaan pidettiin ihan kummnana, kun en silloin juuri tohveleistakaan perustanut.

Collegessa tapasin japanilaisen pojan, jonka kanssa pääsimme nopeasti samalle aaltopituudelle, kun huomasimme että molemmat edustamme kengät-riisutaan-pois-kulttuuria :-D

Tuija kirjoitti...

Hei!
Onpa hauska lukea arkipäivän tapahtumista! Olin kerran tuttaveperheen luona kylässä Etelä-Englannissa. Heillä oli kokolattiamatto kylpyhuoneessa!!! Amme oli kaakeloidulla korokkeella, mutta eihän se mitään suojannut, kun perheen kaksoset iltakylvyn aikana tyhjensivät vesilelujen avulla litrakaupalla vettä lattialle. Sen vierailun aikana kylppärissä käytiin paljain jaloin ja lattia sanoi slurps, slurps. :)

cathkinspa kirjoitti...

Hei,tosi mukavaa luettavaa.ja siihen pieruun sen verran,vanha sanonta on:joka pierua piättää,siinä on muutakin vilppiä,...hm....